Sijoitus alkaa aina päihdepysäytyksellä, koska mielenterveyden hoito ja lapsen kuntoutus eivät voi edetä ilman akuutin päihdekäytön pysäyttämistä. Työskentelyn tukena toimii Pesäpuun Nuoren päihdetyökirja lastensuojeluun. Tavoitteenamme on vähentää päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, jotka vaarantavat lapsen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Päihdekuntoutuksemme tukee lapsen itsetuntoa, elämänhallintaa sekä kykyä tehdä vastuullisia omia valintojaan.

Viikko-ohjelma yhdistää päihteettömyyden tukemiseen tarvittavat käytännön taidot. Keskeistä on itsetuntemuksen vahvistaminen, ajattelun ja käyttäytymisen muuttaminen sekä turvallisten sosiaalisten verkostojen merkityksen korostaminen. Lisäksi tuemme lapsen elämänhallintaa ja terveellisiä elämäntapoja, jotta hän saa työkaluja päihteettömän elämän ylläpitämiseen myös sijoituksen jälkeen.

Yksikössämme ei toteuteta lääkinnällistä päihdekuntoutusta, kuten korvaushoitoa, ellei siitä ole erikseen lääkärin määräämää hoitopäätöstä. Päihdetyö on ensisijaisesti kasvatuksellista ja kuntouttavaa arjen tukea, jossa huomioimme lapsen yksilölliset voimavarat ja tarpeet.

Päihde- ja riippuvuustyössä henkilöstön tukena toimii konsultatiivinen päihdelääkäripalvelu Terveystalolta. 

Lapsen kuntoutus on koko perheen kuntoutusta. Toiveenamme on, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus lopulta itsenäistyä kotoaan. Haluamme vahvistaa koko perheen vuorovaikutusta ja vanhempien uskoa omaan vanhemmuuteensa, toteuttamalla säännöllistä perhetyötä realistisin odotuksin, jokaisen perheen kokonaisuus, vahvuudet ja haasteet huomioiden. Olemme rinnalla kulkijana yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Laadukas perhetyö ei ole ylhäältä päin ohjaamista, vaan välitöntä yhteistyötä, joka parhaimmillaan edesauttaa kuntoutumista, vahvistaa perheen kykyä tukea nuorta ja parantaa kaikkien hyvinvointia. Perhe on aina merkityksellinen osa lapsen elämää, vaikka tilanne saattaakin olla haasteellinen.

Perhetyötä toteutetaan lapsen omasta kotikunnasta ja välimatkasta riippumatta. Perhetapaamiset voidaan järjestää joko lapsen omassa kodissa, Tuvalla, muussa sovitussa paikassa tai etäyhteydellä mahdollisuuksien ja perheen omien toiveiden mukaan. Lapsen tukiverkostoa pidetään ajan tasalla lapsen asioista. Tuvan henkilökunnan, asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja muiden asiantuntijoiden yhteistyö on keskeistä, jotta voidaan tarjota perheelle kokonaisvaltainen ja riittävä tuki. Myös perheen omat tukiverkostot, kuten sukulaiset ja ystävät, voivat olla mukana prosessissa, jos lapsi ja perhe sen sallii ja kokee tarpeelliseksi.

Jokaiselle lapselle mahdollistetaan koulunkäynti. Koulunkäynnin aloitus ja siihen tarvittava tuki arvioidaan heti sijoituksen alkuvaiheessa yhteistyössä sosiaalityöntekijän, huoltajien sekä tarvittaessa hoitavan tahon tai lääkärin ja koulun henkilökunnan kanssa. Arviossa otetaan huomioon lapsen koulukuntoisuus, mahdolliset erityistarpeet sekä tuen tarve. Tavoitteena on turvata lapselle sopiva ja saavutettavissa oleva koulupolku.

Peruskouluikäiset lapset käyvät koulua Oriveden yhtenäiskoulussa. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti koulun henkilökunnan kanssa, ja arjessa lasta tuetaan esimerkiksi koulunkäyntirutiinien ylläpitämisessä, läksyissä ja poissaolojen seurannassa. Ohjaajat osallistuvat koulun järjestämiin verkostotapaamisiin.

Jatko-opintoihin siirtymistä tuetaan yksilöllisesti. Toisen asteen opintoja on mahdollista suorittaa esimerkiksi Oriveden Tredussa tai lähialueiden oppilaitoksissa, kuten Kangasalan koulutuskeskuksissa. Tupa tukee lasta käytännön järjestelyissä ja opiskelumotivaation vahvistamisessa, jotta jokainen lapsi saa valmiudet edetä koulutuspolullaan.

Tuvan työryhmässä on lisäksi erityisosaamista koulusosiaalityöstä koulupudokkainen kanssa.

Tuvassa yhteisöllisyys tarkoittaa turvallista ja osallistavaa arkea, jossa
jokainen – lapsi, perhe ja ohjaaja – on mukana rakentamassa luottamukseen, yhteistyöhön ja vastuullisuuteen perustuvaa yhteisöä. Kuulemme, kannustamme ja kuljemme rinnalla. Tuvan viikoittaiset toimintahetket ja yhteiset aktiviteettiryhmät (viikko-ohjelmassa ''Tupa-tuokio'') vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tarjoavat lapsille turvallisia, mielekkäitä vaihtoehtoja aiempien haitallisten toimintatapojen tilalle. 

Toimintamme perusajatuksena on keskittyä siihen, miten yhteinen elämänpiiri rakennetaan luottamukselle, yhteistyölle ja tavoitteisiin pyrkimiselle. Haluamme rohkaista jokaista lasta ottamaan vastuuta omasta elämästään - aidolla, avoimella, innostavalla ja osallistavalla työotteella. 

Näkemyksemme mukaan lasten tulisi saada kasvaa lapsina, josta nykymaailman digitalisaatio tekee joskus lähes mahdotonta. 
Toimiva, hyvinvoiva mieli tarvitsee luontoa ja yhteisöllisyyttä, joka valitettavasti nykypäivän nuorisolta jää hyvin ohueksi osaksi elämää.

Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu edistää hyvinvointia vähentämällä stressiä, lisäämällä myönteisyyttä, parantamalla unen laatua, tehostamalla keskittymiskykyä ja vahvistamalla immuunijärjestelmää. Luonnossa liikkuminen yhdessä tukee sosiaalisuutta ja opettaa lapsille vastuullisuutta sekä erätaitoja. 

Tuvassa toteutamme viikoittain retkiä Oriveden monimuotoiseen luontoon ja pidempiä reissuja suunnittelemme yhteistyökumppanimme mahdollistamana myös Lappiin - Leville ja Ylläkselle. 

Yksikkömme on myös ensimmäisenä lastensuojelulaitoksena mukana tavoittelemassa Vihreää lippua, joka on kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristösertifikaatti kasvatusalalle. Suomessa Vihreää lippua koordinoi ympäristökasvatusjärjestö FEE. Tuvan arjessä tämä näkyy konkreettisesti ympäristöarvojen korostumisena kaikessa toiminnassamme ja arjen valinnoissa (jätteiden lajittelu, kierrätys, lähiruoka, luonnonläheinen arki, ympäristökasvatus jne.)

Tuvalla vahvasti vakauttavaan arkeen kuuluu olennaisena osana myös eläinten läsnäolo - ja hoito, lapsen niin halutessa. Eläinavusteisuus kuntoutuksessa vahvistaa ohjaajan ja lapsen välistä hoitosuhdetta ja lapsen vuorovaikutustaitoja, antaen tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Eläimet lisäävät motivaatiota arjessa ja oman toiminnan ohjauksessa.

Tuvan pihapiirissä sijaitsevassa tallissa asustaa kili-veljekset Mikko, Mauri ja Olli. Lisäksi samasta tallista löytyy myös kanat ja kukko. Lähi-tallilla asustaa myös Tuvan terapiahevonen, jota nuoret saavat käydä hoitamassa ja ratsastamassa yhdessä ohjaajan kanssa. 

ADHD ja Autisminkirjo kuuluu yleisimpiin neuropsykiatrisiin häiriöihin, eikä kyseessä ole sairaus tai vajavaisuus, vaan kyse on muutoksista aivojen niissä osissa, jotka ovat merkittävässä roolissa käyttäytymisen hallinta- ja tarkkaavaisuusprosesseissa.

Kun puhutaan toiminnanohjauksesta, sillä viitataan aivojen kykyyn käsitellä tietoa ja yksilön kykyyn hallita impulssejaan, säädellä ja tunnistaa tunteitaan sekä käyttäytymistään. Itse asiassa suurin osa ihmisistä ei ole täysin tietoisia tunneviestinnästään tai tavastaan vuorovaikuttaa. Neuropsykiatrinen valmennus Tuvassa, on työskentelyä yleispätevien taitojen äärellä, jotka jokaisen ihmisen - iästä riippumatta, olisi hyvä hallita. 

Kasvatustyössämme vahvistamme yksilön omaa ajattelua sekä autamme kohtaamaan tunteita ja haasteita realistisin, rakentavin keinoin. Tavoitteena arjessa on auttaa lasta ensisijaisesti itse tunnistamaan ja työstämään ajattelu- ja käyttäytymismallejaan.

Haluamme varustaa jokaisen lapsen ongelmanratkaisutaidoilla ja opettaa vaihtoehtoisia tapoja käsitellä asioita sen sijaan, että kokisi tarvetta turvautua esimerkiksi päihteisiin. 

Tuvan työryhmä omaa laaja-alaista osaamista lasten tukemisessa, ja osalla ohjaajista on lisäksi neuropsykiatriseen valmennukseen liittyvä koulutus.